Varsovasta Wieniin

Taas on yksi mukava päivä melkein takana. Eletään lauantai-iltaa. Ajetaan parhaillaan kohti Istrian aluetta Kroatiassa. Ollaan muutaman minuutin päästä Sloveniassa. Slovenia taitaa olla maa numero 7. Meno on aika hiljaista; etupenkki kuuntelee musiikkia ja muut lepäilevät. 

Historiaa ja kebabia

Perjantaina oli aika jättää Puola taakse. Lähdettiin heti aamulla klo 6.00 lyhyiden unien jälkeen Varsovasta Auschwitziin. Vanhat tutut puolalaiset maantiet pomputtivat Majamajaa taas tuttuun tyyliin koko matkan. Tavoitteena oli ehtiä Auschwitziin ennen klo 10, mutta pysähdyksineen matkaan meni taas yllättävän kauan. Perille päästiin puolenpäivän aikoihin. Jätettiin Häri ja Katja (olivat jo käyneet Auschwitzissa aikaisemmin) lähimpään kaupunkiin ennen keskitysleirejä ja minä, Anton, Ilari ja Kukka jatkettiin matkaa itse kohteeseen. Ei oltu jaksettu riittävästi tutkia netistä karttoja ja saavuttiin ensiksi Auschwitz I -leirille. Tämä oli pienen pieni virhe, sillä sinne olisi ollut pakko ottaa opastettu kierros ja jonot olivat melko pitkät. Päätettiin sitten lähteä Auschwitz II:een, johon ei ollut tarvetta ottaa opastusta ja muutenkin se vaikutti mielenkiintoisemmalta. Pienen säädön jälkeen selvisi, että sinne on matkaa n. 3 kilometriä. Itse keskitysleiri oli aivan mielettömän iso. Voin suositella vierailua. Leirien massiivisuuden tajuaa vasta, kun käy itse paikalla.

Auschwitzin vierailun jälkeen käytiin syömässä KFC-vastaava Härin käskystä - tietysti - KFC:ssä. Sitten olikin taas tiedossa vähän pidempi ajomatka Wieniin Itävaltaan. Pari tuntia ensiksi kuoppaisia maanteitä Puolassa (jopa myös pieni eksymisen taas) ja sitten päästiin Tsekkeihin ja kuin taikaiskusta tiet muuttuivat taas hyväkuntoisiksi. Vinjetti (moottoritiemaksutarra) käytiin ostamassa ensimmäiseltä bensa-asemalta. Ilta-aurinko paistoi mukavasti Shellin pihassa.

Wieniin saavuttiin iltakymmeneltä. Hotelli löytyi erittäin vaivattomasti ja samoin ilmainen ja riittävän iso parkkipaikka autolle. Anton, Harry ja minä heitettiin nopeasti matkalaukut huoneeseen ja lähdettiin metsästämään nälkäisinä ruokaa. Itävaltaa ei välttämättä tunneta Saksan veroisena kebab-maana, mutta löydettiin aito kebabkioski parin spårapysäkin päästä - eikä hinta huimannut päätä - 3 euroa dönerkebabista. Huomenna taas lisää tarinaa Wienistä ja Kroatiasta!